Kuninkaiden laakso (arabia: وادي الملوك Wādī al-Mulūk; kopti: ϫⲏⲙⲉ, latinalaistettu: džēme),[1] tunnetaan myös nimellä Kuninkaiden porttien laakso (arabia: وادي أبواب الملوك Wādī Abwāb al-Mulūk),[2] on laakso Egyptissä, jossa lähes 500 vuoden ajan 16. vuosisadalta 11. vuosisadalle eKr. kaivettiin kallioon hautoja Uuden valtakunnan (muinaisen Egyptin kahdeksastoista-kahdeskymmenes dynastia) faraoille ja voimakkaille aatelisille.[3][4] Laakso sijaitsee Niilin länsirannalla, vastapäätä Thebaa (nykyinen Luxor), Theban nekropolin sydämessä.[5] Wadi koostuu kahdesta laaksosta: Itälaaksosta (jossa suurin osa kuninkaallisista haudoista sijaitsee) ja Länsilaaksosta (Apinoiden laakso).[6][7] Vuonna 2005 löydettiin uusi kammio ja vuonna 2008 kaksi uutta hauta-aukkoa,[8] ja laaksosta tiedetään löytyvän 63 hautaa ja kammiota (kooltaan vaihtelevia KV54:stä, yksinkertaisesta kuopasta, KV5:een, monimutkaiseen hautaan, jossa on yli 120 kammiota).[9] Se oli Uuden valtakunnan merkittävien kuninkaallisten henkilöiden sekä useiden etuoikeutettujen aatelisten pääasiallinen hautapaikka. Kuninkaalliset haudat on koristeltu egyptiläisen mytologian kohtauksilla ja ne antavat vihjeitä aikakauden uskomuksista ja hautajaiskäytännöistä. Lähes kaikki haudat näyttävät avatuiksi ja ryöstetyiksi muinaisina aikoina, mutta ne antavat silti käsityksen faraoiden loistosta ja voimasta. Tämä alue on ollut arkeologisen ja egyptologisen tutkimuksen keskipisteenä 1700-luvun lopusta lähtien, ja sen haudat ja hautapaikat jatkavat tutkimuksen ja mielenkiinnon herättämistä. 1920-luvulta lähtien laakso on ollut kuuluisa Tutankhamonin haudan löytämisestä,[10] ja se on yksi maailman kuuluisimmista arkeologisista kohteista. Vuonna 1979 siitä tuli maailmanperintökohde yhdessä muun Theban nekropolin kanssa.[11] Tutkimus, kaivaukset ja säilyttäminen jatkuvat laaksossa, ja uusi turistikeskus on äskettäin avattu.

Wikipedia