Mesha-stele, joka tunnetaan myös nimellä Moabilainen kivi, on noin vuodelta 840 eaa. peräisin oleva stele, joka sisältää merkittävän kanaanilaisen kirjoituksen Moabin kuninkaan Meshan nimissä (Moabin valtakunta sijaitsi nykyisessä Jordaniassa). Mesha kertoo, kuinka Moabin jumala Kemosh oli vihastunut kansaansa ja sallinut heidän joutua Israelin valtakunnan alaisuuteen, mutta lopulta Kemosh palasi ja auttoi Meshaa vapautumaan Israelin ikeestä ja palauttamaan Moabin maat. Mesha kuvailee myös lukuisia rakennusprojektejaan. Se on kirjoitettu foinikialaisen aakkoston muunnelmalla, joka on läheistä sukua paleoheprealaiselle kirjoitukselle.

Kivi löydettiin ehjänä Frederick Augustus Kleinin, anglikaanisen lähetyssaarnaajan, toimesta muinaisen Dibonin (nykyisin Dhiban, Jordania) alueelta elokuussa 1868. Paikallinen arabi oli ottanut "puristeen" (paperimassajäljennöksen) Charles Simon Clermont-Ganneaun, Jerusalemin ranskalaisessa konsulaatissa toimineen arkeologin, puolesta. Seuraavana vuonna Bani Hamida -heimo murskasi stelen useiksi paloiksi, mikä nähtiin uhmakkuutena Ottomaaniviranomaisia kohtaan, jotka olivat painostaneet beduiineja luovuttamaan stelen Saksalle. Clermont-Ganneau onnistui myöhemmin hankkimaan palaset ja kokoamaan ne yhteen ennen stelen tuhoutumista tehdyn jäljennöksen ansiosta.

Mesha-stele, ensimmäinen merkittävä epigrafinen kanaanilainen kirjoitus, joka löydettiin Palestiinan alueelta, on pisin rautakauden kirjoitus, joka on koskaan löydetty alueelta. Se on merkittävä todiste moabilaisesta kielestä ja on "seemiläisen epigrafian kulmakivi" sekä historia. Stelen tarina rinnastuu, joitakin eroja lukuun ottamatta, jaksoon Raamatun Kuninkaiden kirjoissa [2Kun 3:4 -28], ja se tarjoaa korvaamatonta tietoa moabilaisesta kielestä ja poliittisesta suhteesta Moabin ja Israelin välillä 800-luvulla eaa. Se on laajin koskaan löydetty kirjoitus, joka viittaa Israelin valtakuntaan ("Omrin huone"); se sisältää varhaisimman varman raamatunulkoisen viittauksen Israelin jumalaan Yahweh. Se on myös yksi neljästä tunnetusta samanaikaisesta kirjoituksesta, jotka sisältävät Israelin nimen, muut ovat Merneptah-stele, Tel Dan -stele ja yksi Kurkh-monoliiteista. Sen aitoutta on kiistetty vuosien varrella, ja jotkut raamatulliset minimalistit ehdottavat, että teksti ei ollut historiallinen, vaan raamatullinen allegoria. Stelen itsensä katsotaan olevan aito ja historiallinen valtaosan raamatullisista arkeologeista toimesta tänä päivänä.

Stele on ollut osa Louvren museon kokoelmaa Pariisissa, Ranskassa, vuodesta 1873. Jordania on vaatinut sen palauttamista alkuperäiselle paikalleen vuodesta 2014 lähtien.